SHar gaa - SHar gaanii undes (kurkuma)
Arga: ¼-1/2 tsainii halbagiig 1 ayaga tarag, butsalsan us esvel suund hiij zugiin balaar amtlan oroi untahdaa, ugluu ulun deeree udurt 100 ml_aar 2-3 udaa uuna.
Zurhend uzuuleh kofyenii surug nuluug bagasgahiin tuld neg ayaga kofyend chimhiig hiine.
Turuu bulchirhain hort havdart tsetsegt baitsaa esvel brokkolitoi idne.
Alaglaid 10 g shar gaag 1 ayaga usand hiij, shunujin ideeshuulj, ugluu ni barag buh us ni shirgetel butsalgana. TSagaan tolbon deeree ugluu, oroidoo hed heden sar turhene. - Arisand ungu zus oruulah (goo saihan) - Batsillii bulgiin nyangiin haldvar - Darhlaa daranguilah - Darhlaa tetgeh - Zaluujuulah (biye, setgel, aris hugshrultiig udaashruulah) - Medrel demjih - Uvdult namjaah - Stafilokokkiin nyangiin haldvar - Targalalt (turaah) - Uryeaplazma, mikoplazmagiin nyangiin haldvar - Urevsel darah - Fitoestrogyen - Hyelikobaktyer pilori nyangiin haldvar - Hordlogo tailah - Hunii papillomiin virus - TSus huuh - TSus shingeruuleh - TSusnii ergeltiig saijruulah - TSeveruut userhiilel virus - SHimegch gadagshluulah - Eleg tsevershuuleh (eleg bohirdson) - Emiin hordlogo tailah - Eshyerihiin savhantsar buyuu gedesnii nyangiin haldvar (YE-koli) - YAlzmag hor gadagshluulah - Dood zamiin emgeg (tuvunhi, muguursun hooloi, uushignii urevsel) - Tuvunhiin urevsel - Ulirliin chanartai amisgaliin zamiin harshil - Haluurah - Hamriin hundiin ideet urevsel, yam - Haniad, tomuu - Hooloi uvduh - Hooloi suuh - Hooloinii angina - Amitan, shavijind hazuulah - Aris archilgaa - Arisnii namars - Arisnii hort havdar /havluur havdar buyuu myelanoma/ - Arisnii emgeg - Batga shovil, yum tuurah - Gal nams /YOlomt urevsel/ - Zangilaat maajuur - Tulenhii - Hatgi, ideet shovil - CHoniin hurvush - Alaglai - Sudasnii haniin urevsel - Uushginii astma - Uye much uvduh, moiniih (uye muchnii herlegt urevsel) - Hairst uld - Darhlaa sulrah - Bambai bulchirhainii daavriin dutagdal (BBDD) - Buurnii deed bulchirhainii sulidaa (BDBS) - Belgiin sulral - Insulin shingehgui boloh - Undguvchnii olon uilanhait hamshinj (UOUH) - Progyestyeronii homsdol (PH) - Turuu bulchirhai tomroh - CHihriin shijingiin hev shinj-1, 2 - Estrogyenii davamgailal (ED) - Zurhnii tsus dutliin emgeg - Tarhind tsus harvah, saajih - Holyestyerin, triglitsyeridiin hemjee nemegdeh - Huraaguur sudasnii bugluutus - TSus bagadalt - TSusnii daralt ihdeh (TSDI) - TSusnii hort havdar (tsagaan buumtuh) - Amindem, erdes bodis, hool tejeeliin dutagdal - Bodisiin soliltsoonii hamshinj - Nuruunii nugalamiin iverhii - Setgel gutral - Setgel zovnil - SHurmus tatah, sunah - Jiremsen eh - Iod dutliin emgeg (IDE) - Sariin yum alga boloh - Turuu bulchirhainii urevsel - Umain guursnii huzuuvchnii usjilt - Urguidel - Huhnii hort havdar - Huuhed (3-12 nas hureegui) - TSevershilt - Tungalgiin bulchirhain arhag havan - Buurnii tuudgentseriin urevsel - Buurnii urevsel - Buurnii shohoijilt, chuluu, els - Buduun gedesnii ur buyuu uilanhai - Buduun gedesnii urevsel - Buduun gedesnii hort havdar - Buduun gedesnii sharhlaa - Gedes guilgeh, uvduh - Gedes duureh - Davsagnii huudiind els, chuluu uuseh, - Noir bulchirhainii arhag urevsel - Noir bulchirhainii hort havdar - Utgun hatah - Surguu - Turuu bulchirhainii hort havdar - Hodood gedes ungurgui, siimhii boloh - Hodoodnii uilanhai, ur - Hort havdar - Hunsnii harshil - TSusnii huudiin urevsel - TSusaar sheeh, tsustai sheeh - Eleg bugluruh - Eleg tomroh - Eleg, tsusnii huudiin urevsel - Elegnii arhag urevsel - Elegnii V virusiin urevsel - Elegnii uuhshilt - Elegnii S virusiin urevsel - Elegnii hatuural - Elegnii hort havdar - Em uuj esvel taria hiilgej baigaa (emiin gaj nuluu) - Mah tasrah - Uye uyeteh (uye, muguursnii suult) - YAs urgah - YAsnii shohoijilt - Zuu tuunuuriin emchilgee - CHiherleg intoor - Nariin navchit honholdoi - Probiotik buteegdehuun - Saravgar tuulain tagnai - Brazil samar - K amindemiin dutagdal - Erendiin tos - Zuun nast (zuunnast) - Tums
xs
sm
md
lg