Ulaan chavganii ur jims -
Arga: 1 atga (50-60g hataasan jimsnii yasgui zuulun ed)-iig 500 ml usand hiiheer tootsoj zuulun gal deer 10-15 minut butsalgaj, shunujin ideeshuulj, blendert erguulne. Udurt 100-150 ml-aar hoolnoos 15 minutiin umnu 2-3 udaa uuna. Jurj, nimbegeer amtalj bolno. Haluun savand ideeshuulvel ur duntei. SHultei hoolond hiij bolno.
Neg udaagiin suvilgaa: 30 honog. Zavsarlaga: 21 honog. Niit suvilgaa: 1-3 sar.
Amtalgaa: Hand ni utgun, huren bor ungutei, zuulun, chiherleg amttai, eldev unergui.
- Aidas tugshuur urgeeh - Arisand ungu zus oruulah (goo saihan) - Biye mahbodiig sergeeh, tamir tenhee oruulah - Biyeiin shingeniig huchilleg bolgoh - Zaluujuulah (biye, setgel, aris hugshrultiig udaashruulah) - Zurh sudasnii ed esiig hamgaalah, behjuuleh - Medrel demjih - Oyuun uhaan, oi togtoolt saijruulah - Sudas urgujuuleh - Taivshruulah - Urevsel darah - Himiin emchilgeenii gaj nuluug arilgah - Hoolnii shingetsiig saijruulah - Hordlogo tailah - TSus tsevershuuleh - TSusnii ergeltiig saijruulah - TSer hovhloh - SHarh, sharhlaa aniulah - SHimegch gadagshluulah - SHees tuuh - Eleg hamgaalah - Eleg tsevershuuleh (eleg bohirdson) - Emiin hordlogo tailah - Ehiin suu saamshuulah - Eshyerihiin savhantsar buyuu gedesnii nyangiin haldvar (YE-koli) - Amnii hundiin salst burhevchiin urevsel - Amisgaa davhtsah - Bronhit - Bugshuulen hanialgah - Uushginii arhag buglurult (uushgi tsevershuuleh) - Uushginii hort havdar - Haniad, tomuu - Hooloi uvduh - Hooloi suuh - Am gemteh - Aris archilgaa - Tulenhii - Huuhdiin usultiig demjih, huuhdiig undur bolgoh - Darhlaanii shaltgaant bambain Hashimoto urevsel - Sudasnii haniin urevsel - Uushginii astma - Uye much uvduh, moiniih (uye muchnii herlegt urevsel) - Arhag yadargaa, amarhan yadrah - Bambai bulchirhainii daavriin dutagdal (BBDD) - Bambai bulchirhainii daavriin iluudel (BBDI) - Belgiin sulral - Undguvchnii olon uilanhait hamshinj (UOUH) - Saahraas ugshiltai medreliin sudasnii gemtel - Us halzrah - CHihriin shijingiin hev shinj-1, 2 - SHaltgaangui hulruh - Dotor bachuurah - Zurh delseh - Zurh sudasnii uvchin (ZSU) - Zurh sulidliin hamshinj - Zurhnii bulching saijruulah, tejeeliin dutagdald oroh - Zurhnii hem aldagdah - Zurhnii hem udaashrah - Zurhnii tsus dutliin emgeg - Tarhind tsus harvah, saajih - Tarhinii tsusan hangamjiin dutagdal - Holyestyerin, triglitsyeridiin hemjee nemegdeh - TSus bagadalt - TSusnii daralt bagadah (TSDB) - TSusnii daralt ihdeh (TSDI) - TSusnii hort havdar (tsagaan buumtuh) - Amindem, erdes bodis, hool tejeeliin dutagdal - Arhag stryess - Biye mah bodiig hund uvchnii daraa turgen tenhruuleh - Buuljis tsutgah - Martamhai boloh - Medrel sulidliin hamshinj (MSHSH) - Medreliin yadargaa - Noirguidel - Sanaa dagaj uvduh - Stryessiin shaltgaant setgetsiin uvchin (SSHSU) - Setgel gutral - Setgel zovnil - Tolgoi ergeh - Jiremsnii hordlogo - Jiremsen eh - Undguvchnii urevsel - Huseegui jiremselt - Buurnii urevsel - Buduun gedesnii hort havdar - Gedes guilgeh, uvduh - Gedes duureh - Deluunii urevsel - Utgun hatah - Tuhain buteegdehuund het medremtgii uyed - Turuu bulchirhainii hort havdar - Hodood gedes hyamrah - Hodoodnii urevsel - Hoolond durgui boloh - Hort havdar - Hunsnii harshil - SHar uvchin - Eleg bugluruh - Elegnii arhag urevsel - Elegnii hort havdar - Zuu tuunuuriin emchilgee - CHiherleg intoor - Nariin navchit honholdoi - Probiotik buteegdehuun - Saravgar tuulain tagnai - Brazil samar - K amindemiin dutagdal - Erendiin tos - Zuun nast (zuunnast) - Tums
xs
sm
md
lg