Baragshun -
Arga: 7g-iig 100 ml butsalsan haluun buleen usand nairuulj, udurt 1 hoolnii halbagaar hoolnoos 30-60 minutiin umnu 3 udaa uuna. Suugeer daruulj bolno. Neg udaagiin suvilgaa: 21-28 honog. Zavsarlaga: 14 honog. Vannand hiij orj bolno.
Ugaalga shavshlaga: Emegteichuudiin uvchluliin huvid untahiin umnu huluu nugalj nuruugaaraa hevteed ugaana. Ideeshmelee dotroo ali boloh sain oruulahiig hicheene. Ideeshmeldee humsantsetsgiin tos esvel shuudergeniin tos esvel zajiluurganiin tos zaaval dusaana. Neg udaagiin ugaalga 15 minut urgeljlene, 150ml ideeshmel orno. Daraa ni tampon shurguulna.
Zohimjgui zaalt: Tuhain buteegdehuund het medremtgii baih. Emtei harshlah magadlaltai. Hemjee, damjaa barimtlana.
Amtalgaa: Ideeshmel ni har ungutei, gashuun amttai, uvurmugts unertei.
- Oyuun uhaan, oi togtoolt saijruulah - Uryeaplazma, mikoplazmagiin nyangiin haldvar - TSus huuh - Bronhit - Bugshuulen hanialgah - Dund chihnii ideet urevsel (bulhi goojih) - Deed zamiin emgeg (hamar, zalgiuriin urevsel) - Ulirliin chanartai amisgaliin zamiin harshil - Uushginii suriyee - Hamriin uilanhai, ur - Haniad, tomuu - Hooloin mah - Hooloinii angina - Arisnii namars - Arisnii tuuralt, usarhag tuuralt - Arisnii hort havdar /havluur havdar buyuu myelanoma/ - Arisnii emgeg - Medreliin garaltai arisnii harshilt uvchin - Narnii harshil - Hevtriin tsoorhoi - Uushginii astma - Uye much uvduh, moiniih (uye muchnii herlegt urevsel) - Buurnii deed bulchirhainii sulidaa (BDBS) - Belgiin sulral - Turuu bulchirhai tomroh - CHihriin shijingiin hev shinj-1, 2 - Zurhnii shigdees - Zurheer hatguulah buyuu zurhnii bah - Taraaguur sudas toston hatuurah - Tarhind tsus harvah, saajih - Holyestyerin, triglitsyeridiin hemjee nemegdeh - Huraaguur sudasnii bugluutus - Huraaguur sudasnii tsulhen - TSus aldah, goojih - TSus bagadalt - TSusnii daralt ihdeh (TSDI) - TSusnii sudas bohirdson - TSusnii hort havdar (tsagaan buumtuh) - Arhag stryess - Noirguidel - Nuurnii medreliin saajilt - Sanaa dagaj uvduh - Stryessiin shaltgaant setgetsiin uvchin (SSHSU) - Setgel zovnil - Tolgoi uvduh, duireh - Havirga hoorondiin medreliin urevsel - SHurmus tatah, sunah - Jiremsen eh - Turuu bulchirhai shohoijih - Turuu bulchirhainii urevsel - Umain hort havdar - Umain huzuunii ulailt - Utreenii muuguntsur - Huhuul eh - Huuhed (3-12 nas hureegui) - Em belgiin urevsel, umain horhoin uvchin - Buurnii tevshintsriin urevsel - Buurnii urevsel - Buurnii shohoijilt, chuluu, els - Buurund tsus hurah - Buduun gedesnii hort havdar - Davsagnii huudiind els, chuluu uuseh, - Deluu tomroh - Mungun usnii hordlogo tailah - Noir bulchirhainii arhag urevsel - Noir bulchirhainii hort havdar - Utgun hatah - Syelyenii dutagdal - Sogtuuruulah undaa uusan uyed - Turuu bulchirhainii hort havdar - Hodood, hos, ulaan hooloinii sharhlaa (HHSH) - Hodoodnii urevsel - Hort havdar - Hunsnii harshil - TSusnii huudii, elegnii urevsel - TSusnii huudiin urevsel - TSusnii huudiinii uilanhai (urgatsag) - TSusnii chuluu - SHambaram - SHuluun gedesnii salst burhevchiin urevsel - SHees, belgiin zamiin haldvart uvchin (SHBZHU) - Elegnii uuhshilt - Elegnii hatuural - Elegnii hort havdar - Em uuj esvel taria hiilgej baigaa (emiin gaj nuluu) - Aris, mah bituu gemteh, berteh - YAs, zuulun ediin bertenge - YAsnii boroololt, yas barilduulah - Zuu tuunuuriin emchilgee - CHiherleg intoor - Nariin navchit honholdoi - Probiotik buteegdehuun - Saravgar tuulain tagnai - Brazil samar - K amindemiin dutagdal - Erendiin tos - Zuun nast (zuunnast) - Tums
xs
sm
md
lg