Sarmis - Baigaliin antibiotik - Batsillii bulgiin nyangiin haldvar - Biye mahbod tsevershuuleh - Biyeiin shingeniig shultjuuleh (huchillegiig saarmagjuulah u.h. huchilleg ihdeh emgeg) - Darhlaa tetgeh - Zaluujuulah (biye, setgel, aris hugshrultiig udaashruulah) - Stafilokokkiin nyangiin haldvar - Stryeptokokkiin nyangiin haldvar - Fitoestrogyen - Hyelikobaktyer pilori nyangiin haldvar - Hoolnii shingetsiig saijruulah - Humsnii muuguntsur - Hunii papillomiin virus - TSus tsevershuuleh - TSus shingeruuleh - TSusnii ergeltiig saijruulah - TSeveruut userhiilel virus - SHimegch gadagshluulah - SHees tuuh - Entyerokokkiin nyangiin haldvar - Eshyerihiin savhantsar buyuu gedesnii nyangiin haldvar (YE-koli) - YAlzmag hor gadagshluulah - YAs, shud behjuuleh - Bronhit - Bugshuulen hanialgah - Uushginii arhag buglurult (uushgi tsevershuuleh) - Uushginii suriyee - Haniad, tomuu - Hooloin mah - Hooloinii angina - Amnii muuguntsur - Gal nams /YOlomt urevsel/ - Ideet urevsel - Medreliin garaltai arisnii harshilt uvchin - Uuh tosnii bulchirhainii buldruu - Alaglai - Adiponyektin daavriin dutagdal - Bambai bulchirhainii daavriin dutagdal (BBDD) - Buurnii deed bulchirhainii sulidaa (BDBS) - Insulin shingehgui boloh - Turuu bulchirhai tomroh - Taraaguur sudas toston hatuurah - Tarhind tsus harvah, saajih - Tarhinii tsusan hangamjiin dutagdal - Holyestyerin, triglitsyeridiin hemjee nemegdeh - Huraaguur sudasnii bugluutus - Amindem, erdes bodis, hool tejeeliin dutagdal - Iod dutliin emgeg (IDE) - Noir bulchirhainii arhag urevsel - Syelyenii dutagdal - Surguu - Hodood gedes ungurgui, siimhii boloh - Hodood gedes hyamrah - Hodood, hos, ulaan hooloinii sharhlaa (HHSH) - Hort havdar - TSusnii hana zuzaarsan - TSusnii huudiinii uilanhai (urgatsag) - Elegnii uuhshilt - Brutsyellyoz - SHud uvduh - Zuu tuunuuriin emchilgee - CHiherleg intoor - Nariin navchit honholdoi - Probiotik buteegdehuun - Saravgar tuulain tagnai - Brazil samar - K amindemiin dutagdal - Erendiin tos - Zuun nast (zuunnast) - Tums
xs
sm
md
lg